Rinnehistoria


LASKETTELUHISTORIAA PELLOSTA VUODESTA 1972 VUOTEEN 2010

 Pellon Lions club vuokrasi 31.1.1972 klubiveljien Pentti Kumpulan ja Eino Kivelän puuhaamina Lupovaaran rinteen laskettelutoimintaa varten. Järjestö talkoili rinteestä puustoa ja yritti saada hiihtohissiä yhteistyössä Pellon Ponnen kanssa. Seura ei taloudellisiin syihin vedoten katsonut voivansa lähteä mukaan hankkeeseen. Seuralle oli pari vuotta aikaisemmin valmistunut uusi liikuntahalli laajennuksena vanhan liikuntatilan yhteyteen.

 Pellolaislähtöinen yrittäjä Aarne Lintulahti selvitti 1970- luvun lopulla ensimmäisenä laskettelurinteiden rakentamista Ritavalkealle. Hanke kaatui hänen mukaansa Pellon kunnan haluttomuuteen ostaa riittävän suurta maa-aluetta laskettelutoimintaa ja hotellia varten.

 Kunta rakensi vuonna 1977 ja 1978 noin 360 m2:n leirikeskus rakennuksen Ritavalkealle nuorisotoimen käyttöön.

 Paikkakunnan laskettelua harrastavat nuoret toimittivat Erkki Kumpulan johdolla 500 nimeä sisältävän kirjelmän Pellon kuntaan. Aloitteessa esitettiin hiihtohissin rakentamista Lupovaaraan, jonka rinnettä he pitivät jyrkkyyden perusteella Ritavalkean rinteitä parempana. Pellon Laskettelurinteet Oy:n perustava kokous pidettiin nuorten aloitteen pohjalta vuonna 1981 Pellon kunnanvaltuuston puheenjohtajan Ossi Korteniemen, paikkakunnan merkittävimmän yrittäjän Armas Kriston ja kunnan elinkeinoasiamiehen Allan Hamarin johdolla.

 Laskettelurinteen ja hissin rakentamisvaihtoehtoina pidettiin Lupovaaraan rakentamista pienenä noin 25.000 euron hankkeena ja Ritavalkealle, Rattostunturiin tai Ratasvaaraan rakentamista suurena noin 170.000 euron hankkeena. Perustetun yhtiön hallitus päätyi kustannussyistä laskettelurinteen rakentamiseen Lupovaaraan. Rinteen nimeksi valittiin Pellontörmä. Siltä varalta, että toimintaa laajennettaisiin myöhemmin Ritavalkealle, yhtiön nimeksi otettiin Pellon Laskettelurinteet Oy. Hankkeen kustannusarvio nostettiin yhtiön perustamista seuraavalla viikolla 50.000 euroon.

 Yhtiö osti Lupovaarasta noin 6 ha:n maapohjan ja toteutti rakentamisen kahdessa vaiheessa vuosina 1982 ja 1983. Hankkeeseen saatiin kauppa- ja teollisuusministeriön avustus ja kehitysaluerahaston lainoitus. Yhtiö keräsi osakepääomaa tässä vaiheessa kuntalaisilta, järjestöiltä ja paikkakunnan yrityksiltä yhteensä noin 35.000 euroa. Kunta hankki osakkeita 3.364 eurolla ja takasi yhtiön lainoja. Rakentamiseen käytettiin laajan talkootyön lisäksi rahaa noin 270.000 euroa. Yksityishenkilöiden osakkeidenostoa vauhditti osakkeenomistajalle annettu alennus kausikortista.

 Lupovaaraan rakennettiin kaksi pienoishissiä eli kapulahissiä, lumetusjärjestelmä, kaksi rinnettä, joista toinen valaistiin, noin 230 m2:n kahvio-huoltorakennus sekä noin 2 km:n tieyhteydet rinteiden ala- ja yläasemille. Rinteiden kunnostamiseen hankittiin pieni rinnekone.

 Pellon kunta hyväksyi vuonna 1982 konsulttityönä teettämänsä oikeusvaikutuksettoman yleiskaavan Ritavalkealle.

 Laskettelijoiden puolelta tuli toiveita kuuden toimintavuoden jälkeen saada pienoishissin tilalle helpommin käytettävä ja kapasiteetiltaan tehokkaampi ankkurihissi Lupovaaraan. Ankkurihissistä ja rinteen korottamisesta tehtiin suunnitelma ja niihin haettiin valtion avustusta. Yhtiö ilmoitti lähtevänsä mukaan samaan aikaan esillä olleeseen Ratasvaaran lasketteluhankkeeseen, mikäli joku muu saa sen rakenteille. Matkailun edistämiskeskuksesta rohkaistiin Pellon Laskettelurinteet Oy:tä rakentamaan laskettelurinne Ritavalkealle. Yhtiö tutki laskettelurinteiden vaihtoehtoisia rakentamismahdollisuuksia Ritavalkean lisäksi Mustitunturiin, Rattostunturiin ja Pallistajaan. Yhtiö päätyi siirtämään laskettelutoiminnan Lupovaarasta Ritavalkealle.

 Yhtiö vuokrasi kunnalta noin 14 ha:n maa-alueet Ritavalkealta laskettelurinteitä, paikoitusalueita ja tarvittavia kahvio- ja huoltorakennuksia varten. Rakentaminen toteutettiin vuosien 1988 ja 1990 välisenä aikana. Hankkeessa käytettiin talkootyön lisäksi noin 530.000 euroa rahaa. Rakentamiseen saatiin kauppa- ja teollisuusministeriön avustusta ja kehitysaluerahaston laina. Ritavalkealle rakennettiin viisi rinnettä, joista kolme valaistiin sekä rinnekahvio ja huoltorakennus, iso ankkurihissi, lastenhissi ja lumetusjärjestelmä. Vanha pieni rinnekone myytiin ja tilalle hankittiin iso rinnekone yhteishankinnassa Pullingin laskettelukeskuksen kanssa. Elintarvikkeita myytiin alkuvuosina siirrettävästä grillivaunusta ja wc-tiloina käytettiin siirrettävää umpisäiliöllä varustettua wc-vaunua. Kunta rakensi alueelle vuosien 1991-1992 aikana vesi- ja viemäriverkoston, johon laskettelurinteen kahvio ja huoltorakennus liitettiin. Yhtiön osakkeiden myynti käynnistettiin nyt toisen kerran. Yhtiön osakepääoma saatiin nostettua 251 000 euroon. Armas Kriston voimakkaan painostuksen ansiosta paikkakunnan yrityksiltä saatiin pääosa osakepääomasta. Pellon Sähkö Oy:n 100.000 euron osakemerkintä liittyi järjestelyihin, joilla Pellon Sähkö Oy jotui suojaamaan ostamaansa osake enemmistöä Tornionlaakson Sähkö Oy:ssä. Laduntekopalveluja alettiin myydä Pellon kunnalle Pello-Ritavalkea-Salmilompolo- Pello hiihtoreitin valmistumisen jälkeen. Yhtiön suurimmiksi omistajiksi tulivat ja ovat edelleen Pellon Sähkö Oy (40,3 %), Pellon kunta (21,8%), Armas Kristo yhtiöineen (15,15%) ja Lions club (5,4%). Pellon Laskettelurinteet Oy:llä on 688 omistajaa.

 Kunta teetti vuonna 1990 luonnoksia Ritavalkea alueen yleiskaavan tarkistamisesta, joissa oli varattu alueita laskettelurinteiden lisäksi hyppyrimäkien ja lomamökkien rakentamiseen. Yleiskaavan tarkistaminen jätettiin luonnosvaiheeseen.

 Lupovaaran kahvio-huoltorakennus muutettiin majoitustiloiksi. Kiinteistöä yritettiin myydä maanlaajuisesti leviävissä sanomalehdissä siinä onnistumatta. Majoitustilojen vuokraus ei osoittautunut kovinkaan kannattavaksi toiminnaksi. Pienoishissit myytiin Pullingin laskettelukeskukseen.

 Yhtiö hankki käytetyn pienehkön rinnekoneen latujen tekemiseen Pellon kunnalle.

 Lupavaaran kiinteistö rakennuksineen myytiin vuonna 2003 Markku Kivilompololle, joka muutti rakennuksen perheensä asunnoksi.

 Pellon Laskettelurinteet Oy:n liikevaihto ja asiakasmäärät olivat suurimmillaan Ritavalkean viiden ensimmäisen toimintavuoden aikana. Matkailijoiden määrä on viime vuosina ollut suurempi kuin toiminnan alkuvaiheessa ja se on ollut jatkuvasti pienessä kasvussa. Yhtiön talous on saatu pidettyä melko vakaalla pohjalla Pellon kunnan ja Pellon Sähkö Oy:n järjestämien työntekijöiden kautta. Työntekijöinä on käytetty pääasiassa nuorten työpajaprojektin työntekijöitä ja muita vaikeasti työllistettäviä henkilöitä.